Uusia ja uudistuneita johtajia

Ilkka Salonen East Office 28.08.2017/is

Ilkka Salonen
East Office
28.08.2017/is

Venäläiset ovat kovia keskustelemaan ja spekuloimaan. Yksi asia, josta ei kuitenkaan juuri spekulaatiota saa aikaiseksi on se, kenestä tulee maan seuraava presidentti. Vaikka presidentti Putin selkeästi mielellään yllättää nimityksillään ja toimillaan, on vaikea nähdä tilannetta, jossa hän ei astuisi neljännen kerran ehdolle ja tulisi neljännen kerran valituksi. Venäjäksi sanotaan ”родина зовёт” eli isänmaa kutsuu ja silloin on mentävä.

Sen sijaan siitä, miten käy pääministeri Medvedevin onkin jo helpompi saada keskustelua aikaiseksi. Aivan viime päiviin asti on ollut vaikeaa löytää tahoa, joka ennustaisi Dmitri Anatolevitshin pysyvän virassaan, ainakaan vaalien jälkeen.

Nyt on kuitenkin lähes samanaikaisesti venäläisessä lehdistössä tuotu esiin kaksi raporttia (St. Petersburg Politics –säätiön lista pääministeriehdokkaista ja Minchenko Consulting’in Politburo 2.0 raportti), jotka molemmat pitävät nykyistä hallituksen vetäjää vahvimpana ehdokkaana myös vaalien jälkeisen hallituksen johtajaksi. Medvedevin etuina mainitaan hänen nuoruutensa verrattuna muihin ”politbyroon jäseniin” sekä se kiistämätön tosiasia, että hän on ainoa, jolla on kokemusta maan johtamisesta sekä presidentin että pääministerin ominaisuudessa.

Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt se, että Putin on ryhtynyt tuomaan eturintamaan aidosti nuorempaa johtajasukupolvea. Hyvinä esimerkkeinä tästä voidaan nostaa esiin vuonna 1972 syntynyt presidentin hallinnon päällikkö Anton Vaino ja häntä kymmenen vuotta nuorempi talousministeri Maksim Oreshkin.

Samaan aikaan on presidentin hallinnon aloitteesta käynnistetty koulutusohjelma, johon otetaan lupaavia nuoria parantamaan valmiuksiaan. Näin muodostuvasta joukosta saadaan tulevaisuudessa maalle valtion virkamiehiä sekä alueille kuvernöörejä. Ohjelmaan satsataan kunnolla ja kurssien opettajat tulevat amerikkalaisista huippuyliopistoista, kuten MIT ja Harvard. Yksi tällainen moduli on jo viety loppuunsa ja tulokset olivat kuulemma hyvät. Lisää on tulossa, sillä suurella maalla on oltava sen mukaiset johtajareservit.

Tällaisen koulutusohjelman aloittamiseen on varmasti vaikuttanut suuresti maan suurimman pankin, Sberbankin, pääjohtaja German Gref, joka on jo useamman kerran vienyt koko johtoryhmänsä parin viikon opiskelurupeamaan johonkin USA:n huippuyliopistoista. German Oskarovich on edelleen yksi keskeisistä vaikuttajista, kun talouden reformeja suunnitellaan. 

Ajatuksen kulku on looginen: digitalisaatio muuttaa maailman ja, jos tämän muutoksen kouriin joutuu väärillä tiedoilla, hyvän lopputuloksen todennäköisyys on pieni ja siihen pääseminen sattumanvaraista. 

Länsimaisessa lehdistössä kirjoitetaan usein siitä, kuinka Venäjällä toteutetaan autoritääristä ja arvoiltaan vanhakantaista yhteiskuntamallia. On kuitenkin hyvä muistaa, että ainakin nuoremmat päätöksentekijät ovat varustetut viimeisimmillä tiedoilla ja työkaluilla.